Kohderyhmän rajaaminen saattaa kuulostaa paradoksaaliselta neuvolta yrityksen kasvattamiseen. Mutta jos kyse on asiakaskunnasta, jota kukaan muu alalla ei palvele, se saattaa olla juuri sitä: tehokas kasvustrategia ja samalla tapa tehdä maailmasta inklusiivisempi.

Olin seurannut erään valokuvaajan työtä jo vuosia, kun yhtäkkiä hänen kuvansa alkoivat puhutella itseäni aiempaa enemmän.

Kyse ei ollut siitä, että hänen tyylinsä olisi muuttunut radikaalisti tai että hän olisi kehittynyt valtavasti valokuvaajana, vaikka sitäkin ihan varmasti oli vuosien aikana tapahtunut.

Kyse oli siitä, keitä hänen kuvissaan näkyi.

Aiemmin hänen kuvankaunis Instagram-feedinsä oli täyttynyt häistä ja perheistä. Siellä täällä näkyi myös yksittäinen boudoir-kuva, tai kuva hänestä itsestään.

Jokainen kuva oli toinen toistaan kauniimpi.

Kuitenkin ihmisenä, joka ei ole menossa naimisiin ja jolla ei ole pieniä lapsia, on vaikea nähdä itseään hää- tai perhekuvissa, vaikka ne olisivat kuinka kauniita.

On vaikea ostaa sellaista, minkä olemassa olosta ei tiedä

Jokaisen kuvaajan ei tarvitse kohdentaa palveluitaan juuri minulle, mutta minäkin voisin haluta kuvia itsestäni tai yhdessä kumppanini kanssa. Jos en kuitenkaan koskaan näe itseni kaltaisia ihmisiä yhdenkään kuvaajan kuvissa, minun on vaikea kuvitella olevani haluttu asiakas.

Vaikka omassa elämässäni ei olekaan häitä tai perheenlisäystä tiedossa, voisin silti hyvinkin olla jollekin valokuvaajalle potentiaalinen asiakas.

On kuitenkin vaikea ostaa sellaista, mitä ei näe tai minkä olemassa olosta ei tiedä.

Mistä voisin tietää, haluaako joku edes kuvata jotakuta minun tai minun ja kumppanini kaltaista, jos en sellaisia kuvia?

Nähdyksi tulemisen voima markkinoinnissa

Kun tämän kuvaajan valokuvissa alkoi hääparien ja perheiden lisäksi näkyä enenevissä määrin pariskuntia viettämässä treffi-iltaa Turun keskustassa tai taiteilijoita ilmaisemassa itseään herkissä asetelmissa, aloin ensimmäistä kertaa nähdä itseni hänen kuvissaan.

Yhtäkkiä en malttanut odottaa näkeväni lisää.

Lisää erilaisia pariskuntia viettämässä iltaa samalla tavalla kuin mekin voisimme viettää, pitämässä hauskaa toistensa kanssa kaupungin illassa tai kokkaamassa jotakin hyvää ruokaa kotonaan.

Lisää yksittäisiä ihmisiä erilaisissa tilanteissa ilmaisessa itseään ja tekemässä jotakin heille merkityksellistä.

Lisää erilaisia ihmisiä ja kuvia heidän tarinoistaan.

Tuossa vaiheessa olin ihan valmis kaivamaan kuvettani sopivan hetken tullen, kunhan näkisin vielä vähän lisää kuvia, joista tunnistaisin itseni.

Sellainen on nähdyksi tulemisen voima.

Ja siksi oman palvelun kohdentaminen jollekin alipalvelulle kohderyhmälle voi olla niin tehokas markkinointistrategia – ja samalla tapa tehdä maailmastamme inklusiivisempi.

Joka alalla on yli- ja alipalveltuja kohderyhmiä

Alasta riippumatta on aina:

• ylipalveltuja ihmisryhmiä, jotka näkevät itsensä kaikkialla ja

• alipalveltuja ihmisryhmiä, jotka toisinaan voivat löytää jonkin pienen brändin, jonka sanastossa ja kuvastossa he voivat nähdä itsensä

Liiketoiminnan ja inklusiivisuuden kannalta voi olla fiksu veto palvella jotakin sellaista ryhmää, jonka valtaosa alalla sivuuttaa.

Esimerkiksi valokuvauksen saralla voisi olla upeaa nähdä enemmän valokuvia eläkeläispariskunnista, sateenkaariperheistä tai BIPOC-ihmisistä, koska kaikkia näkee niin vähän.

Kyse ei ole siitä, että jokaisen yrityksen pitäisi palvella kaikkia mahdollisia ihmisryhmiä.

Kyse on siitä, että kohderyhmän rajaaminen voi olla tehokas kasvustrategia JA tapa tehdä tästä maailmasta inklusiivisempi.

Ylipäätään olisi ihana nähdä enemmän palveluita, jotka on suunnattu alipalvelluille ryhmille. Niille, jotka suurin osa sivuuttaa.

Tässä muutama esimerkki:

• vanhukset

• LGBTQIA-ryhmät

• BIPOC-ihmiset

• kehitysvammaiset

• neuroepätyypilliset

• ei-keskiluokkaiset

• yksin asuvat ja elävät

• pluskokoiset

• lapsettomat pariskunnat

Voisiko sinun yrityksesi olla koti jollekin ihmisryhmälle, jolle kukaan muu ei kohdenna palveluitaan?

Ja kyllä, minäkin toivoisin sellaisten ihmisten näkevän itsensä minun tekemisessäni, jotka eivät yleensä näe itseään, kun puhutaan markkinoinnista, brändäyksestä tai liiketoiminnasta.

Ja kyllä, minullakin on tekemistä tämän asian kanssa.

Oma brändini näyttää kaikkea muuta kuin moninaiselta tai yhdenvertaiselta, ja toiminnassani on paljon kehitettävää moninaisuuden osalta.

Siksi olenkin laatinut itselleni neljän kohdan listan, jonka kautta pohdin näitä asioita:

1. Millaista kieltä käytän? Keitä puhuttelen?

2. Millaisia kuvia jaan? Millaisia ihmisiä kuvissa näkyy?

3. Millaisia oletuksia teen (esim. toisen ihmisen sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta)?

4. Millaisia ihmisiä nostan esiin? Ovatko kaikki hyvin samanlaisia vai löytyykö joukosta moninaisuutta?

5. Keitä itse seuraan? Millaiselle maailmankuvalle altistan itseäni?

Jos sinäkin haluaisit luoda yrityksellesi inklusiivisuuteen perustuvan kasvustrategian

Laita viestiä osoitteeseen reetta@hiljainenvoima.com, niin pohditaan yhdessä, miten voisimme lähteä liikkeelle luomaan yhdessä erottuvaa, arvopohjaista yritystä.